Järjestelmällinen otanta
Järjestelmällinen otanta on yksi yleisimmistä otantamenetelmistä tilastotieteessä. Siinä otetaan satunnaisesti valittu alkuaineisto ja sen jälkeen valitaan säännöllisin väliajoin uusia otoksia, kunnes haluttu otoskoko on saavutettu.
Järjestelmällinen otanta voidaan esimerkiksi toteuttaa seuraavasti: Jos halutaan ottaa 100 henkilön otos väestöstä, joka koostuu 1000 henkilöstä, voidaan valita ensin satunnaisesti esimerkiksi ensimmäinen henkilö ja sen jälkeen ottaa joka kymmenes henkilö seuraavien 99 henkilön joukosta.
Tämä otantamenetelmä on helppo toteuttaa ja se antaa jokaiselle yksikölle mahdollisuuden tulla valituksi otokseen. Lisäksi se takaa otoksen satunnaisuuden, kunhan alkuperäinen valinta on tehty satunnaisesti.
Järjestelmällisessä otannassa on kuitenkin tärkeää huomioida, että aineiston jakauma voi vaikuttaa lopulliseen otokseen. Esimerkiksi jos valitaan ensimmäinen henkilö satunnaisesti ja tämä henkilö on poikkeuksellinen ryhmänsä edustaja, voi otos olla vinoutunut.
Vastaavasti jos valitaan esimerkiksi joka toinen henkilö, voi otos olla liian samankaltainen. Siksi on tärkeää harkita tarkkaan otantavälin valitsemista ja mahdollisesti tehdä korjaavia toimenpiteitä vinoutumisen välttämiseksi.
Esimerkki:
- Alkuaineisto: 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10
- Satunnainen valinta: 5
- Järjestelmällinen otanta joka toinen: 5,7,9
Järjestelmällinen otanta on hyvin käytännöllinen menetelmä, jota voidaan soveltaa erilaisissa tutkimuksissa ja kyselyissä. Sen avulla voidaan saada edustava otos suuresta populaatiosta tehokkaasti ja luotettavasti.
Lue lisää järjestelmällisestä otannasta Wikipediasta.