Ei-todennäköisyysnäyte
Ei-todennäköisyysnäyte on näytemenetelmä, jossa tutkimukseen osallistuvat henkilöt eivät ole valittu satunnaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että otos ei edusta koko väestöä, ja tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä laajemmin.
Esimerkki ei-todennäköisyysnäytteestä voi olla tutkimus, jossa kyselylomakkeita jaetaan vapaaehtoisille osallistujille. Koska osallistuminen on vapaaehtoista, otos ei ole satunnainen eikä välttämättä edusta koko väestöä.
Ei-todennäköisyysnäytteitä käytetään usein silloin, kun tutkitaan erityisiä ryhmiä, joita on vaikea tavoittaa satunnaisesti valituilla otoksilla. Vaikka tulokset eivät ole yleistettävissä, ne voivat silti tarjota arvokasta tietoa tutkittavasta aiheesta.
Esimerkkejä ei-todennäköisyysnäytteistä:
- Vapaaehtoiset osallistujat tutkimuksessa
- Yritysten henkilöstön haastattelut
- Verkkokyselyt
Vaikka ei-todennäköisyysnäytteet voivat olla hyödyllisiä tietyissä tutkimuksissa, on tärkeää muistaa niiden rajoitukset ja ottaa ne huomioon tulosten tulkinnassa.
Lisätietoa ei-todennäköisyysnäytteistä löytyy Wikipediasta.