Keskittymissuhde
Keskittymissuhde on taloustieteessä käytetty termi, joka kuvaa markkinoilla toimivien yritysten määrän jakautumista. Sitä käytetään usein määrittelemään, kuinka suuri osuus markkinoista on suurten yritysten hallinnassa. Keskittymissuhde lasketaan yleensä yhden yrityksen, esimerkiksi markkinajohtajan, markkinaosuuden perusteella.
Esimerkiksi, jos markkinoilla toimii vain kolme suurta yritystä ja niiden yhteenlaskettu markkinaosuus on 70%, voidaan sanoa että kyseisillä markkinoilla on korkea keskittymissuhde.
Keskittymissuhdetta voidaan mitata erilaisilla indekseillä, kuten esimerkiksi Herfindahl-Hirschman-indeksillä (HHI). Mitä suurempi HHI-indeksin arvo on, sitä suurempi on markkinoiden keskittymissuhde.
Vahva keskittymissuhde voi johtaa markkinoiden vähäiseen kilpailuun, mikä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti kuluttajiin esimerkiksi korkeampien hintojen muodossa. Siksi keskittymissuhdetta seurataan tarkasti eri talouden toimijoilla, kuten kilpailuviranomaisilla.
Esimerkki
Telekommunikaatioala on usein esimerkki korkeasta keskittymissuhteesta, sillä markkinoilla toimii vain muutama suuri toimija, kuten Telia, Elisa ja DNA. Näiden yritysten markkinaosuus on merkittävä, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi matkapuhelinten hintoihin ja palveluihin.
Lähteet
- Wikipedia: Keskittymissuhde