Sisäinen validiteetti
Sisäinen validiteetti viittaa tutkimuksen luotettavuuteen ja sen kykyyn mitata juuri sitä ilmiötä, jota tutkimuksessa pyritään tutkimaan. Sisäisen validiteetin avulla varmistetaan, että tutkimustulokset ovat luotettavia ja päteviä. Tämä on tärkeää, jotta tutkimuksen tulokset voidaan yleistää ja käyttää päätöksenteon pohjana.
Esimerkki sisäisen validiteetin heikosta toteutuksesta voisi olla tutkimus, jossa on puutteellinen otanta. Jos tutkimuksessa on otettu mukaan vain tietyn ikäisiä ihmisiä, tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä koko väestöön. Tällöin tutkimuksen sisäinen validiteetti voi olla kyseenalainen.
Sisäisen validiteetin varmistamiseksi tutkijan tulee huolehtia muun muassa tutkimusmenetelmien asianmukaisesta valinnasta, riittävästä otannasta, tarkasta mittareiden käytöstä ja tulosten luotettavuuden varmistamisesta.
- Tutkimusmenetelmien valinta: Tutkijan tulee valita oikeat menetelmät tutkimuksen tavoitteen kannalta.
- Otanta: Otannan tulee olla riittävä ja edustava tutkimuksen kohteena olevasta populaatiosta.
- Mittareiden käyttö: Mittareiden tulee olla luotettavia ja validoitettuja.
Sisäisen validiteetin varmistaminen on keskeinen osa tutkimuksen laadun arviointia ja tulosten luotettavuuden takaamista.
Lisätietoa sisäisestä validiteetista löytyy Wikipedia-sivustolta.